Mikä on uutta?

Ohjelmoinnin aloittaminen

Ohjelmointi tarkoittaa siis sitä, että tietokoneelle annetaan käsky tehdä jokin tietty asia. Toimintaohje eli algoritmi kuvataan jollakin ohjelmointikielellä, jonka tietokone pystyy ymmärtämään. Koska tietokone noudattaa saamiaan ohjeita aina mekaanisesti ja tarkasti, täytyy ohjelmoinnin kanssa olla todella huolellinen. Yksikin väärä ohje voi siis johtaa siihen, että tietokone tekee pahimmillaan päinvastaista kuin mitä halutaan. Ohjelmoinnin opetteleminen vie paljon aikaa. Sitä ei voi koskaan oppia yhdessä päivässä tai viikossa, vaan hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vuosien harjoittelun jälkeen. Kaikista parasta onkin muistaa pitää mielessä, että maltti ja hyvä keskittymiskyky vievät lähemmäs haluttua lopputulosta nopeasti. Pahin ohjelmoinnin kanssa tehtävä virhe on hätäileminen, joka pilaa lopputuloksen.

Ohjelmointikieli

On olemassa useita ohjelmointikieliä, joita ohjelmoinnissa voidaan käyttää. Kokeneet ohjelmoijat käyttävät mieluiten omia suosikkejaan, mutta aloittelijan kohdalla tilanne on toinen. Kun ohjelmointikielistä ei vielä tiedä juuri mitään, kannattaakin käyttää aikaa niihin tutustumiseen. Yleisimpiä ohjelmointikieliä ovat Java, Python ja PHP. Javaa käytetään yleensä yliopistoissa ohjelmoinnin opetuskielenä. Python taas sopii loistavasti aivan kaikenlaiseen ohjelmointiin ja on hyvä valinta aloittelijan ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Sillä on yksinkertainen perusrakenne, mikä helpottaa ohjelmointikielen oppimista. PHP taas sopii erityisen hyvin nettisivujen tekemiseen. Jos siis ohjelmointia opettelevalla on tarkoituksena päästä tekemään nettisivuja, kannattaa silloin harkita PHP:n käyttämistä. Jokainen näistä ohjelmointikielistä on kuitenkin helppoutensa vuoksi erinomainen valinta ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi.

Ohjelmointi työelämässä

Me näemme ohjelmointia ja koodikieltä joka puolella ympärillämme, vaikka emme monestikaan tule ajatelleeksi koko asiaa. Ohjelmointia ei siis tarvita ainoastaan tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa. Koodikieltä tarvitaan näiden lisäksi myös esimerkiksi autoissa ja hyvin monissa kodinkoneissa ja sähkölaitteissa. Ne eivät toimisi, jos niille ei olisi annettu käskyjä, joiden mukaan toimia. Jos ajatellaan uusia autoja, voi niissä olla yhteensä jopa satoja miljoonia rivejä koodikieltä. Näiden rivien avulla autoon saadaan asennettua perustoiminnot aina ilmastoinnista auton käynnistymiseen. Ilman ohjelmointia kaikki sähkölaitteet olisivat toimimattomia kapistuksia. Ohjelmointi on siis ehdottomasti tulevaisuuden ala, jolta voi olla varma löytävän työpaikkoja yhä kasvavassa määrin tulevaisuudessa. Ohjelmoijia tarvitaan koko ajan.

Ohjelmoinnin opiskeleminen itsenäisesti vai kurssilla?

Onkin tärkeää miettiä, riittääkö itse opiskelu ohjelmoinnin oppimiseen vai olisiko hyvä hakea opetusta esimerkiksi kurssilta. Netistä toki löytyy monia nettisivuja, joilla voi oppia ohjelmointia täysin ilmaiseksi. Itseoppiminen vaatii kuitenkin kurinalaisuutta ja saattaa viedä kauemmin kuin ammattilaisen avulla oppiminen. Monet yliopistot tarjoavat netissä järjestettäviä kursseja, joiden kautta voi päästä parhaimmillaan sisään yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Helsingin yliopistolla ja Aalto yliopistolla on tarjolla tällaisia kursseja. Kurssilla opiskellaan ohjelmointia yliopiston opettajan johdolla, mutta silti itsenäisesti. Jokainen opiskelija saa siis päättää omasta aikataulustaan. Jos kurssin kautta havittelee yliopistoon, kannattaa tällöin kuitenkin huomioida aikataulu, jonka puitteissa kurssi täytyy olla hyväksytystä suoritettu, jotta yliopiston ovet aukeavat.

Tulevaisuuden ohjelmointimenetelmät

Ohjelmoinnin voidaan olettaa kehittyvän koko ajan, kuten se tekee jo nyt. Tämän päivän ohjelmointi ja ohjelmointikielet eivät ole enää juuri ollenkaan samanlaisia kuin mitä ne olivat vielä joitakin vuosia sitten. Varsinkin ohjelmointikielet voivat poiketa vahvasti siitä, mitä ne ovat nyt. Rinnakkainen käsittely on todennäköisesti ensimmäinen muutos, joka tietotekniikassa on havaittavissa. Tällä hetkellä rinnakkaiseen käsittelyyn käytetyt ohjelmointikielet ovat LOTOS, Occam ja CSP. Tulevaisuuden näkymiksi voidaan kaavailla myös sitä, että osa toteutetuista käskyistä kääntyisi konekielelle, kuten nytkin, mutta sen sijaan jotkut voisivat kääntyä suorittimisen mikrokoodeiksi, mikropiireiksi tai porttilogiikaksi. Esimerkiksi kielet SystemC ja VHDL ovat jo tällä hetkellä muunnettavissa muuksikin kuin ohjelmointikieleksi.

SystemC

SystemC on C++-kielen pohjaa käyttävä mallinnuskieli, joka muuntautuu moneksi. Sitä käytetään suurimmaksi osaksi järjestelmien simulointiin ja verifiointiin. SystemC:llä kirjoitettuja koodeja voidaan myös syntetisoida, mutta tähän on olemassa tiettyjä rajoituksia.

VHDL

VHDL taas on erittäin suosittu laitteistokuvauskieli. Se eroaa perinteisistä ohjelmointikielistä. Sen tehtävänä on nimittäin kuvata laitteiston toimintaa tai rakennetta tekstin muodossa. VHDL on erittäin käytetty kieli esimerkiksi elektroniikkateollisuuden parissa.

Yksinkertaisimmillaan VHDL voi kuvata ainoastaan logiikkapiirejä, mutta jos sitä kehitetään tästä pitemmälle, voi sillä kuvata myös kokonaisia järjestelmiä, kuten vaikkapa tietokoneita. Monimuotoisuutensa vuoksi VHDL kannattaa opetella jossakin vaiheessa muiden kielien ohessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *