UX

Miten rakennetaan onnistunut käyttäjäkokemus (UX)

Käyttäjäkokemuksella (UX) tarkoitetaan kuluttajan kokemaa kokonaisvaltaista elämystä, jonka hän saa käyttäessään jotain tuotetta tai palvelua. Käyttäjäkokemuksen käsite ymmärretään joskus osana käyttöliittymää (UI), mutta kyseessä on kaksi eri asiaa. Käyttäjäkokemukseen kuuluu toki käyttöliittymä, mutta siihen kuuluu tämän lisäksi kokemus käyttöliittymän helppoudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä joukko erilaisia elämyksiä ja tunteita, joita voi ilmetä käytön yhteydessä tai myöhemmin.

On siis yleistä, että onnistuneen käyttäjäkokemuksen rakentamiseen tarvitaan hyvän teknisen osaamisen lisäksi markkinoinnin ja psykologian osaamista. Sovelluksen tai muun palvelun tuottajan on mahdotonta päättää kuluttajan puolesta, onko käyttöliittymä hyvä vai ei. Käytännössä hyvän käyttäjäkokemuksen luominen vaatiikin yrityksen ja erehdyksen kautta etenemistä. Tänä päivänä nopean tiedonkulun maailmassa kuluttajat kertovat nopeasti kokemuksistaan, ja sovelluksen valmistajan kannattaa pyrkiä olemaan ensimmäinen, joka kuulee mahdollisista ongelmista oman sovelluksensa kanssa. Tämän johdosta jokainen meistä saakin usein palautepyyntöjä käyttämistään sovelluksista ja useimmat meistä ovat myös vertailleet eri sovellusten saamia käyttäjäarvioita sovelluskaupassa tai internetissä. Onnistunut käyttäjäkokemus on siis iso kilpailuvaltti ja tässä artikkelissa kerromme, miten sellainen rakennetaan.

Keskeiset haasteet käyttäjäkokemuksen luomisessa

Onnistuneen käyttäjäkokemuksen luomiseen on tänä päivänä tarjolla lukuisa määrä erilaisia oppaita ja teorioita. Keskitymme tässä artikkelissa sovelluksen käyttöliittymän perusasioihin, jotta lukija pääsee hahmottamaan, mistä käyttäjäkokemuksen rakentamisessa on käytännössä kyse. Siksi olemme valinneet kolme keskeistä haastetta käyttäjäkokemuksen rakentamisessa. Ensimmäinen haaste on sotkuiselta näyttävä käyttöliittymä. Käyttöliittymä voi olla sotkuinen liian monen painikkeen tai epäloogisten etenemispolkujen takia. Tämä tekee sovelluksesta epäselvän ja vaikeakäyttöisen. Seuraavassa kappaleessa paneudumme tarkemmin siihen, miten pahimmat sivuarkkitehtuurin pahimmat sudenkuopat vältetään ja miten käyttöliittymästä saa selkeämmän. Toinen haaste liittyy käyttöliittymän ja käyttäjäkokemuksen sekavuuteen. Tyypillinen esimerkki sekavasta käyttäjäkokemuksesta on sovellus, joka tarjoaa liikaa vaihtoehtoja jo ensimmäisellä näytöllä. Tyypillisesti käyttäjäkokemuksen suunnittelussa joudutaankin tekemään valinta riittävän vaihtoehtojen lukumäärän ja vaihtoehtojen selkeyden välillä. Kolmas haaste on infoähky. Kukaan ei halua alkaa opiskelemaan ulkoa ohjemanuaalia pystyäkseen aloittamaan itseään kiinnostavan sovelluksen käyttämisen, sillä runsaan kilpailun ja infotulvan takia harvalla kuluttajalla on aikaa tai energiaa käytön opettelemiseen. Hyvin rakennettu käyttöliittymä mahdollistaa nopean ja vaivattoman käyttöönoton.

Käyttäjäkokemuksen rakentamisen perustyökalut

Tässä osiossa esittelemme keskeisiä käyttäjäkokemuksen rakentamisen työkaluja. Käymme läpi sekä käyttöliittymän suunnitteluun, sekä yleisesti käyttäjäkokemuksen luomiseen liittyviä asioita. Aloitetaan ensisijaisten (primäärien) ja toissijaisten (sekundaaristen) toimintojen erittelyllä; ensisijaiset toiminnot ovat sellaisia, jotka ovat kaikista tärkeimpiä tai kiinnostavampia käyttäjän näkökulmasta. UX-suunnittelijat vertaavat ensisijaisia toimintoja uutisiin, joita sanomalehtitoimituksissa haluttaisiin laittaa heti etusivulle tai sivun yläosaan. Toissijaiset toiminnot tulisi taas olla käyttöliittymässä näkyvillä vain silloin, kun käyttäjä haluaa niin. Onnistuneessa käyttäjäkokemuksessa on selkeä polku ensisijaisten ja toissijaisten toimintojen välillä. Tätä suunnittelua varten on tarjolla runsaasti erilaisia työkaluja. Siirtymisen tulisi olla käyttäjälle selkeää ja hänen tulisi saada valita, mitä toissijaisia toimintoja hän näkee. Käyttäjälle voidaan esimerkiksi luoda painike “näytä sisältö”, millä hän pääsee näkemään enemmän vaihtoehtoja (toissijaisia toimintoja) ja “piilota sisältö” -painike, jolla hän voi sulkea toissijaisten toimintojen näkymän. Käyttäjäkokemuksen selkeyttä saadaan parannettua myös yhdistämällä samankaltaiset toiminnot käyttöliittymässä saman näköisiksi tai toisiaan lähellä oleviksi visuaalisiksi elementeiksi. Toiminnot ja painikkeet kannattaa myös kuvata ja nimetä siten, että ne vastaavat sitä, mitä käyttäjä todellisuudessa saa niillä aikaiseksi.

Käyttäjäkokemuksen mittaaminen

Käyttäjäkokemuksen mittaaminen on tärkeää, sillä se on ainoa tapa kerätä tietoa siitä, miten onnistunut oman sovelluksen käyttäjäkokemus on. Hyvässä käyttäjäkokemuksen rakentamisprosessissa käyttäjäkokemuksen mittaaminen aloitetaan jo ennen sovelluksen julkaisemista. Tällöin uudelle, markkinoille vielä tulossa olevalle sovellukselle voidaan etsiä koekäyttäjiä, jotka tekevät omat huomionsa sovelluksen käyttämisestä ja esittävät palautteensa kehittäjille. Lanseerauksen jälkeen käyttäjäkokemuksen mittaaminen kannattaa huomioida markkinoinnin budjetissa, mikäli sellainen vain on mahdollista. Sovellusmaailmassa käyttäjäkokemusta voidaan mitata runsaasti myös keräämällä tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät sovellusta, eli esimerkiksi kuinka monta kertaa käyttäjä avaa sovelluksen päivässä tai kuinka monta minuuttia hän viettää missäkin toiminnossa aikaa. Tämä data antaa kokonaiskuvan siitä, vastaako käyttäjäkunnan kokemus sitä, mihin tarkoitukseen suunnittelijat loivat sovelluksen. Numeerinen tieto ei kuitenkaan kerro syitä sille, miksi käyttäjä on tai ei ole tyytyväinen käyttäjäkokemukseensa. Analyyttisen tiedon keräämisessä on myös se vaara, että kerättyä tietoa ei osata tulkita oikein tai hyödyntää asianmukaisella tavalla sovelluksen kehittämisessä. Käyttäjäkokemuksen mittaamisessa kannattaakin katsoa kokonaisuutta ja käyttää jonkin verran aikaa ja resursseja myös käyttäjäkokemuksen mittaamisen suunnittelutyöhön.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *